Kauneus kauheudessa









Kuinka pukea sanoiksi kauneus kauheudessa, toisiaan
kädestä pitävä aviopari säleverhojen ja rapistuneen julkisivun takana, jazz
joka piikistä suoraan suoneen kumpuaa, kerrospukeutuneet
kerjäläiset vuosikymmenten takaa, ihmisen
mahtavuutta ylistävät neoklassiset, manueliiniset, barokkiset
rakennukset, joihin on tuhlattu yli sata kiloa kultaa jonka ihminen on jaksanut
kantaa, kerjäläisen karhea laulu Sielun kappelin portailla, koska
valkoisen jauheen eteen on tehtävä paljon raskaita töitä, istuttava
käsi ojossa Pingo Docen oven edessä, muurien jäännökset
eivät siitä mitään tiedä, ne ovat kovuutensa helposti saavuttaneet pehmeässä
serkkujen ja naapurien maailmassa, ne
kapuavat punaisia kahdeksikon muotoisia portaita
juomaan kupin kahvia sinisessä nojatuolissa, ne
lepäävät keskellä taiteiden vilvoittavaa lähdettä toisten
ahkeroidessa yötä päivää hienon valkoisen jauheen eteen, mitä tahansa

oi Porto enkö antanut sinulle tarpeeksi aikaa, uskoin
liikaa rapistuneeseen ulkosivuusi ja haurastuviin luihisi, vaikka
pahvilaatikkokin on lämpimämpi kuin hostelin kylmä huone, johon
kääriydyn monen peitteen sisään kuin banaani kuoreensa ja suljen
tämän talon ikkunat vaikka kadut ympärillä yhä huutavat

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale