Sydän sykkii vielä?

Kahdessadas postaukseni on seuraavaan Ytimeen tuleva kolumni. Ihme muuten, että tänne eksytään kovin usein hakusanaparilla "mies sukkahousuissa" tai Särestöniemi. Ensinmainittu löytyy siis Google-generoidusta runosta, jonka tekijä on parsinut kokoon erilaisista Googlesta löytyneistä kollektiivisen alitajunnan elementeistä, eikä sen kummemmin heijasta oman tajuntani liikkeitä (vaikka ne laajoja ovatkin, eivät sentään näin).

Venäjän sydän sykkii vielä?

Anna Politkovskajan brutaali murha sai ihmisten sydämet ympäri maailmaa sykkimään yhteen tahtiin sananvapauden puolesta. Mielenosoitukset keräsivät ennätysmäärin osallistujia. Suurlähetystöjen edustat täyttyivät muistokirjoituksista ja kynttilöistä, joiden hennot liekit lepattivat murhatun kriittisen toimittajan puolesta.


Politkovskajaa muisteltiin, koska hänestä oli kehittynyt arkkityyppi sananvapaudelle, Tšetšenian sodan kauheuksien ja Putinin hallinnon puutteiden raportoija. Tämän koko Venäjän vapauden symbolin kuolema sai monen unohtamaan, että Venäjällä on ennen Politkovskajaa tapettu toistakymmentä kriittistä toimittajaa ja että lisää on tulossa. Kriittisyyden – oman sydämen kuunteleminen – saattaa maksaa Venäjällä hengen verran. Ei mikään halpa hinta maksettavaksi sananvapaudesta.


Ja kuinka moni muisti mielenosoitusten keskellä, että sananvapautta rajoitetaan myös toiseen suuntaan, vaikeuttamalla kriittisten ulkomaisten toimittajien työtä. Suomalaiset toimittajatkin ovat saaneet ahdisteluista osansa. Viime syksynä 25 Venäjällä toimivalta YLEn toimittajalta yritettiin evätä toimilupa, mutta YLEn protestoitua päätös kumottiin. Jani Saxellille ja Esa Mäkiselle annettiin viisumikielto ennalta määrittelemättömäksi ajaksi heidän oltuaan juttumatkalla Udmurtiassa.

Viimeisin viisumikieltoon joutuneista on Ville Ropponen, joka sai kiellon matkustettuaan turistiviisumilla Venäjän suomalais-ugrilaisille alueille viime vuonna. Matka poiki monia suomalais-ugrilaisten sukukansojen, erityisesti marien, ankeasta tilanteesta kertovia artikkeleita, jotka toivat Ropposelle viisumikiellon. Ropponen oli syyskuussa 2006 M.A. Castrénin järjestämällä matkalla kohti suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden kokousta Petroskoissa, kun rajavartijat toistaiseksi tuntemattomista syistä käännyttivät ryhmäviisumilla matkustaneen Ropposen Värtsilän raja-asemalla takaisin.

Kun tiedonvälitys on positiiviseen suuntaan värittynyttä sekä Venäjällä että ulkomailla, kun toimittajia ei päästetä maahan katsomaan todellisuutta omin silmin, ollaan kaukana todellisesta moniäänisyydestä ja tiedonvälityksen vapaudesta. Markkinaliberalismi voi olla uimassa pikku hiljaa neiti Venäjän liiveihin, mutta länsimainen demokratia ei vielä vuosikymmeniin.

Huolestuttavia reaktioita

Venäjän (”demokratian”) kannalta huolestuttavia – ja kuvaavia – olivat tietysti myös Putinin reaktiot Politkovskajan murhaan mediassa ja murhaa seuranneilla valtiovierailuilla. Putinin ensimmäiset kommentithan kuuluivat, että Politkovskajan työ oli ”merkityksetöntä”.

Sehän tietysti tiedetään, että Politkovskaja puhui erittäin akuuteista ongelmista – oman henkensä menettämisen uhalla. Monet kansainväliset, Venäjän tilannetta tuntevat asiantuntijat ovat arvioineet Tšetšenian toimivan Putinin suurena sotilaallisena koelaboratoriona. Kokeilujen tulokset – kun niitä on testattu tarpeeksi ja onnistuneesti – tarkoitus siirtää myös muihin Venäjän federaatiota ympäröiviin valtioihin.

Arvostetun venäläisen ihmisoikeusjärjestön Memorialin mukaan Tšetšeniassa on tänä vuonna siepattu 141 ihmistä syyskuun puoliväliin mennessä.

Memorialin mukaan Tšetšeniassa toimii yhä laittomia vankiloita, joissa tunnustuksia hankitaan kiduttamalla. Muutos menneeseen on se, että nyt näitä vankiloita ylläpitävät tšetšenialaiset turvallisuusjoukot Venäjän federaation joukkojen sijaan. Paljon ei siis välttämättä ole muuttunut?

Comments

Popular posts from this blog

Malawi folk-tale

Surullisen hahmon ritari

Apurahapaja I saa jatkoa lokakuussa - ilmoittaudu heti!