Karjalan pääkaupunki Petroskoi




Kaunista Karjalaa

Karjalan pääkaupunki on kauniita lehtipuiden reunustamia leveitä puistobulevardeja, kodikkaita kahviloita ja Äänisen liplattavia laineita. Venäläiskaupungiksi harvinaisen siistin Petroskoin katukäytävillä ei ole roskan roskaa.

Petroskoin nähtävyyksiin kuuluvat myös hienot uusklassiset rakennukset, joita voi ihailla ympäri kaupunkia, keskeisestä Pohjola-hotellista lähtien.

Petroskoissa on paljon ravintoloita, ja silmiinpistävää on, että vastaantulijat hymyilevät. Kesällä Petroskoissa bailataan rantakaduilla, sillä venäläiset ja karjalaiset rakastavat tanssimista. Diskokuningattaren valinta olisi mahdoton tehtävä.

Täyttävä shashlik-varras ja tuoppi olutta maksavat rantakadulla noin 3 euroa. Petroskoi on muutenkin edullinen paikka syödä. Kahvilassa saa maittavan aterian tai virkistävän välipalan muutamalla eurolla.

Kaupungin museoista käymisen arvoinen on muun muassa Tatjana Kalininan Nukkemuseo (Dom Kukli), jossa tapaa aitoja kodinhenkiä ja vaihtuvia näyttelyitä. Petroskoista pääsee myös kantosiipialuksella Unescon maailmanperintökohteeksi valituille Kizhin museosaarille.

Petroskoi on Karjalan pääkaupunki ja tasavallan teollisuus-, kulttuuri- ja tiedekeskus. Kaupungin asukasluku oli vuonna 2000 noin 390000. Petroskoin yliopisto on yksi pohjoisen Venäjän suurimmista yliopistoista.

Pietari Suuren kaupunki

Pietari Suuri perusti sekä Petroskoin että Pietarin vuonna 1703. Vuonna 1730 keisarin käskystä rakennettiin Äänisen järven rannoille rautavalimo ja tykkitehdas. Tehtaan ympärille tuli Pietarin sloboda (asutus). Tehdas tuli kuuluisaksi tykeistään ja taidevalustaan.

Vuonna 1777 Katariina Suuren - ensimmäisen ulkomaalaisen Venäjän valtaistuimella hallinnon aikana asutus sai kaupungin statuksen ja sai nimekseen Petroskoi.

Petroskoi sijaitsee Äänisen järven länsirannalla. Sen pituus ja leveys on 10 ja 2 km vastaavasti. Kaupungin läpi kulkee kaksi jokea, Lohijoki (Lososinka) ja Saveton (Neglinka).


Kaupungin pääkatu on Leninin prospekti, joka kulkee rautatieasemalta Äänisen järven rannalle asti. Prospektin varrella on suihkulähteitä, kauppoja, baareja ja ravintoloita. Oikealle, Engelsin kadulle kääntyessä näkee kaupungin historiallisen keskustan, Leninin aukion (entinen Pyöreä aukio).

Karl Marx prospekt on Petroskoin toinen pääkatu, ja sen nimi on pysynyt samana neuvostoajoilta saakka. "Englantilainen katu" oli kadun ensimmäisiä nimiä. Nimensä katu sai siitä, että kun Katariina Suuri nousi valtaistuimelle, hän kutsui monta ulkomaalaista insinööriä ja ammattilaista töihin Pietarin tykkitehtaaseen. Suurin osa työläisistä saapui Isosta Britanniasta ja he asuivat nykyisellä Karl Marx prospektilla.

Prospektin toisella puolella on kauppoja ja toisella puolella puisto. Prospektilla tulee ennen pitkää vastaan Kirovin aukio, jossa on neljä teatteria. Prospektia eteenpäin jatkamalla saapuu Äänisen järven rannalle.

Petroskoilla on monta ystävyyskaupunkia, joiden lahjoittamaa arkkitehtuuria voi nähdä Äänisen järven rannalla. Siellä on lahjoja Brestin (Valko-Venäjä), Duluthin (USA), Joensuun, Varkauden (Suomi), Uumajan (Ruotsi), Ranan (Norja), Neubrandenburgin ja Tübingenin (Saksa) sekä La Rochellen (Ranska) kaupungeilta.

Petroskoin kaupunki ei ole vain kaunista nykyisyyttä, vaan historiaa ja historia ulottuu kauas ajassa taaksepäin. Arkeologisten kaivauksien aikana 1997 aivan Petroskoin keskustassa puistossa, joka istutettiin kaupungin perustajan keisari Pietari Suuren käskystä, löytyi muinaisihmisen asuinpaikka. Petroskoissa on ollut asutusta jo 5000 eKr.

Boksi

Petroskoin historiaa:

1592 painetussa Abraham Orteliuksen kartassa mainitaan Onegaborg-niminen asutuskeskus suurin piirtein nykyisen Petroskoin paikalla. Varsinaisesti kaupungin historia alkoi vuonna 1703, kun Pietari suuri päätti hyötyä Karjalan alueesta sodissaan. Nykyisen Petroskoin aluelle, Lososinka-joen suulle (venäjäksi река Лососинка) rakennettiin rauta- ja tykkitehdas. Tehtaan perustus laskettiin 29.elokuuta 1703, jota pidetään Petroskoin perustamispäivänä.

Kaupungin nimi on johdettu kahdesta sanasta: Pjotr (venäjäksi Пётр (Pietari) ja zavod (venäjäksi завод (tehdas) eli Pietarin tehdas. Johtuen Petroskoin perustamisesta vain noin kolmen kuukauden jälkeen Pietarin perustamisesta, nimien samankaltaisuudesta ja samasta ”isästä”, kaupunkeja pidetäänkin eräänlaisina veljinä. Petroskoista tuli kaupunki vuonna 1777.

Jatkosodan aikana vuoden 1941 lokakuun alussa suomalainen Karjalan Armeija valtasi Karjalan pääkaupungin, Petroskoin. Kaupungin nimi muutettiin Äänislinnaksi ja venäläisvallan merkit poistettiin kaupungista. Äänislinna on yksinomaan jatkosodan aikaan käytetty nimitys, suora suomennos Orteliuksen Onegaborg-paikannimestä.

Esimerkiksi Leninin patsas katosi Petroskoin keskusaukiolta ja sen paikalle vedettiin suomalainen kenttätykki. Petroskoihin asetettiin suomalainen sotilashallinto, joka hoiti suomalaisten hallussa olevan Itä-Karjalan asiat. Petroskoihin perustettiin myös sodan ensimmäinen suomalainen keskitysleiri 24.10.1941, johon siirrettiin kaupungin venäläisperäistä väestöä.

Venäläisten lisätessä painetta Syvärillä, Aunuksen ryhmä vetäytyi lähes taisteluitta Itä-Karjalasta Tarton rauhan rajalle. Venäläiset valloittivat Petroskoin 28.6.1944. Ennen vetäytymistään suomalaiset jakoivat kahden viikon ruoan kansalle, mikä on sotahistoriassa harvinainen ellei jopa ainutlaatuinen teko.

tulossa julkaisuun jonnekin päin

Comments

Anonymous said…
Hassun paljon lauseita tuolta: http://www.nettilinja.fi/~pniikko/petroskoi.htm . Varmasti silkka sattuma.
dahl said…
Suomeenkin on nyt sitten saatui nettipoliisi. Se on hyvä, että anonyymi poliisivaltio on ja voi hyvin. Tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon!

Popular posts from this blog

Malawi folk-tale

Apurahapaja I saa jatkoa lokakuussa - ilmoittaudu heti!

Surullisen hahmon ritari