Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Thursday, August 11, 2016

Suunnan valinta

Suunnan valinta
Miksi liityin puolueeseen? Koska se on Tie, totuus ja elämä. Puoluetta
voisi ajatella eräänlaisena lohduntuojana, arjen uskonnollisena ilmentymänä, vähän kuin elintärkeitä harrastuksia. Poliittinen toiminta tarjoaa käytännön toimintaa arjessaan pettyneille. Hyvinvointivaltion rapistuessa ja kuripolitiikan jyllätessä tarvitaan vastavoimaa, toivetta toisenlaisesta politiikasta. Suomen Kommunistinen Puolue yrittää tosissaan tuoda vaihtoehdon suomalaiseen politiikkaan.

Oli vielä aika, jolloin SKP oli mukana parlamentaarisessa vaikuttamisessa. Parhaimpana kulta-aikanaan puolueella oli useita kansanedustajia. Ehkä tunnetuin näistä oli Hertta Kuusinen, joka on päässyt televisiosarjan aiheeksikin. Sarjassa hänet esitettiin militanttina ja naisellisena miestenkaatajana, jota hän osittain olikin. Kuusinen oli myös aito poliitikko, joka toimi kansanedustajana lähes kolme vuosikymmentä ja loi esimerkkiä aidosti aatteen asialla olleesta naispoliitikosta, joka tosin hallitsi myös tasapainoilun aatteiden välilläkin.
Televisiosarjassa karhunosan vara sti suhde Yrjö Leinon kanssa, joka jätti syrjään tosiasian, että Kuusinen oli aina aatteen asialla. Hän vaati töiden järjestämistä kaikille sodanjälkeisessä Suomessa, maksutonta kouluopetusta ja lääkärinhoitoa vähävaraisille. Nykyään näitä voisi kutsua pohjoismaisen hyvinvointivaltion kulmakiviksi.
Vapaakauppasopimukset ja poliitikkojen yksityistämis- ja ulkoistamistrendit sekä
globaalit muutokset, kuten pakolaiskriisi, uhkaavat tehdä näistä saavutuksista menneisyyttä jo lähivuosikymmeninä. Nyt taistellaan valtion suunnasta ja ikävä kyllä, elleivät opposiotiovoimat saa lisää jalansijaa, ne uhkaavat menettää taistelun.
Kulta-ajat SKDL :llä alkoivat 1950-luvulla. 1954 puolue sai eduskuntavaaleissa
jo 21,6 pro senttia äänistä ja 43 paikkaa, myöhemmin vielä enemmän. Harva muistaa, että kansaneläke ja työeläke olivat SKDL:n saavutuksia 1960-luvulla.
Kirjailijoiden keskuudessa työväenkirjallisuudella on ollut vankat
lipunkantajansa. Muistetaan vaikka Arvo Turtiainen ja Elsi Sinervo, joka aatteen vuoksi joutui vankilaan laskemaan tiilenpäitä. Akateemisessa sosialistiseurassa ja Kiilassa aktiivinen Raoul Palmgren kirjoitti merkittäviä työväenkirjallisuuden historiikkeja ja tutkimuksia sekä toimi kirjallisuustieteen professorina.
Nykykommunistien kissanhännänveto muistuttaa yllättävän paljon Forssan kokouksen
1903 jälkeisten marxilaisten siltasaarelaisten ja revisionististen oikeistososialistien välistä taistoa. Kaikki eivät ehkä tiedäkään, että O.W. Kuusinen on harrastanut varhaista drag queeneyttä maanalaisina aikoinaan pukeutumalla naamioitumissyistä naiseksi. Nyt SKP:ssä on useitakin henkilöitä, jotka avoimesti kannattavat sukupuolien ja seksuaalisuuksien moninaisuuksia. Kommunismi on päivitetty 2010-luvulle selfie-aikaan.

Tällä palstalla auon jatkossa päätäni ja enemmän tai vähemmän ajankohtaisia myyttejä. Me perustamme ajattelumme hyviksi vakiintuneisiin myytteihin. Siksi niitä on hyvä horjuttaa tasaisin väliajoin.
Rita
Dahl
julkaistu Tiedonantajassa

Friday, August 05, 2016

Talvivaaran kalastajat

Raimo Tervonen istuu kalastajakollegansa Esko Korhosen omistaman entisen SKDL:n kansanedustaja Heikki Mustosen kotitalon nojatuolissa ja kertoo:

”Maria Haapamäellä oli huolena, että vesistöt pilaantuvat Talvivaaran kaivoksen vuoksi jo vuonna 2007. Hän kehotti minua ja muita kalastajia tekemään jäljellä olleen kolmen päivän aikana valituksen Talvivaaran kaivoksesta. En uskonut häntä. Nyt ymmärrän, miten väärässä olin tuolloin.”

MTV3:ssa 2012 Tervonen esitti Talvivaaraa koskevan lausunnon: ”Minusta tuntuu, että Kainuun ELYn tehtävä ei ole suojella ympäristöä, vaan suojella Talvivaaraa ympäristöltä.” Sulfaattipäästöjen vuoksi kalat pakenivat syvänteistä. Se on varma merkki siitä, että vesistössä oli jotakin pahasti vialla.
Rami Tervonen koekalasti Laakajärvessä ensin 1990-luvun lopulla ja sitten alkoi harrastaa omaa kalastusta. Kuhaa, haukea, madetta tuli myös verkoilla. Tervosella ja Herkkupörssi-yrityksellä oli ahvensopimus 2000-luvun alusta lähtien. Kymmenkunta vuotta hän ehti toimittaa kalaa ja se oli yhtiölle toinen avovesikalastuksen tukijalka, koska kalusto ei riitä suuremmille vesille. Vieläkään hän ei ole päässyt Kiannan tai Oulujärven avulla ahvensopimuksen tasalle.
Soitin Kainuun ELYlle syksyllä 2011 ja pyysin metallinmäärityksiä viranomaistyönä. Vaadin tuloksia ennen avovesikauden 2012 alkamista. Sonkajärven tilaisuuteen syksyllä 2011 pääsin hiillostamaan, että pitääkö kalastajien itse maksaa nämä selvitykset, ja tässä tilaisuudessa Kainuun ELY ja Talvivaara taipuivat metallinmäärityksiin. Ylä-Savon SOTE otti hoitaakseen nämä selvitykset.
Sain Ruotsista 2011 kaivosasiantuntijalta neuvoa, että on kysyttävä kemiallisista kerrostumista.
LUKEn eli Luonnonvarakeskuksen raportissa 2016 todetaan, että yksittäisissä kaloissa on havaittu muutoksia Laakajärvessä jo vuodesta 2012 alkaen. Elohopea ylitti laatunormin osassa kaloista.
Jo vuonna 2009 tuli ensimmäistä kertaa Laakajärveen kuulumatonta kalaa: särkeä ylempää Kivijärvestä tai Lumijärvestä. Katiskat menivät kesäpyynnissä arveluni mukaan mangaanin ja vuoksi likaisiksi. Lika oli tiukassa ja verkot haisivat rikille.
Vuonna 2012 Pohjois-Savon ELY otti näytteitä syvänteistä. Hapet olivat vähissä ja korkein sulfaattiarvo oli 500 milligrammaa litrassa Laakajärven pohjoispäässä. Meidän oli pakko kalastaa matalammilla vesillä.
Lokakuussa 2012 aloin havaita puolikuolleita, ylempää verkkoihin ajautuneita mateita. 16.10. otettiin Kivijärvestä näytteitä ja Kivijoen mittausasema meni pimeäksi. 25.10 Laakajärvelle ajautui iso vaahtolautta ja ensimmäiset kuolleet mateet. Kalastajakumppanini Kouvalaisen Ari ei koskaan ennen ollut nähnyt sellaista vaahtolauttaa. Minä olin nähnyt samanlaista vaahtoa jo vuonna 2011, mutta silloin ei ollut vielä hälyyttäviä kalahavaintoja.
Soitin Pohjois-Savon ELYlle ja he pyysivät raportoimaan kirjallisesti. Soitin maanantaina ja raportoin kirjallisesti myös torstaina AVIlle ja Pohjois-Savon ELYlle. Perjantaina oli AVI määrännyt näytteiden oton, ja tieto meni Talvivaaralle. Sunnuntaina alkoi kipsisakka-allasvuoto. Kysynkin, olisiko kipsisakka-allasvuoto voinut alkaa aikaisemmin kuin Talvivaara ilmoitti.
Käytännössä kolmas kipsisakka-allasonnettomuus 2012 katkaisi ahvensopimuksemme. Ostajat rupesivat vaatimaan kalalle metallinmäärityksiä 2011 järvien suolaantumisen jälkeen. Monta kertaa olen miettinyt, että voi kun en olisi kalastanut Laakajärvellä. Enhän tiennyt, että kalastaminen muuttuisi mahdottomaksi Talvivaaran saasteiden takia. Moskat pitää pystyä myös puhdistamaan.
Kysyin Sonkajärvellä 2014 Nuasjärven mallinnuksista, koska ne eivät mielestäni voineet pitää paikkaansa. Purkuputki ei toiminut kuin muutaman kuukauden, kun ensimmäinen kemiallinen sekoittumaton kerrostuma oli muodostunut veteen. Purkuputken ongelmat tiedettiin jo etukäteen. ELYn ja Talvivaaran edustajat vetosivat koko ajan mallinnukseen ja sekoittumiseen.
Syksyllä 2015 näimme, että levätilanne Laakajärvessä oli käynyt mahdottomaksi, ja levä oli vihreää: piilevä laji oli muuttunut osin suolaisen veden lajiksi. Levätilanteen vuoksi kalastaminen kävi mahdottomaksi. 2012 ei ollut vielä levän suhteen tuollainen tilanne, silloinkin levä oli vielä normaalia.
Nyt olemme lähes pelkän talvikalastuksen varassa: emme ole saaneet korvattua avovesipyyntiä keväällä ja syksyllä muilla järvillä. Kalusto ei sovi isommille järville kalastamiseen. Meidän pitäisi investoida moniakymmeniä tuhansia euroja lisää.
Pöyry on tehnyt paljon selvityksiä kalastajille merien ja järvien osalta ja myös katsoi 4,5 tunnin kirjanpitoamme läpi käytyään totesi, että Herkkupörssille kuuluisi 2012-2016 ahvenen osalta vähän alle 55 000 euroa korvauksia. Olemme vaatimassa muun muassa tätä käräjänoikeudessa.
Talvivaara katsoi, että kalastajat olen itse aiheuttaneet maineenmenetyksen esiintymällä julkisuudessa. Hehän kehottivat myös valehtelemaan Nuasjärven kalan alkuperän julkisuudessa.”

***

"Aja suoraan taaksepäin", kehottaa Esko Korhonen nuorempaa kollegaansa Paavo Huuskoa, joka nyt on sairaslomalla. Hän kokee verkkoja Jormasjärvestä, Paavo ottaa kalat henkiltä. Näin ei tapahtu normaalisti. Esko ja 

Paavo kalastavat kumpikin omalla tahollaan, koska muuten kalastaja ei saa tarpeeksi ansioita työstään.
Jormasjärvi on ensimmäisiä suurempia järviä Talvivaarasta pohjoiseen, ja siellä ovat ahvenen pitoisuudet kohonneet jo vuosia sitten. Kirkastuminen kielii muun muassa veden sulfaattipitoisuudesta. Korhonen kalastaa järvessä verkoilla.

Paavo Huusko ja Esko Korhonen ovat molemmat entisiä Nuasjärven ammattikalastajia. Kalastaminen kävi mahdottomaksi viime vuonna, kun Nuasjärven purkuputki tuli käyttöön, vaikka Korhonen kalastaa Nuasjärvellä verkoilla edelleen. Karkeasti purkuputki on pudottanut ansiot kolmannekseen entisestä. Purkuputken tultua ammattikalastajien piti saada korvausta ansionmenetyksistään. Korvauksia ei ole kuulunut.

***

"Kalastaja on vastuussa kalasta, jota myy." Millaista kalaa kalastajat kuluttajalle tarjoavat?

Talvivaara on toteuttanut kaivosteollisuuden pahimman skenaarion. Jos vedenhallinta ei ole kunnossa ja toimiva, kaivoksen on säännöllisiä väliajoin laskettava jätevesiään läheisiin vesistöihin. Näin sitä ympäröi eriasteisesti saastuneita järviä.

Kalastajien epäilyille on katetta. Luonnonvarakeskus julkaisi vuonna 2016 Pekka k. Korhosen raportin, jonka 
näytteenotto 15.11.2012-17.07.2015 välisenä aikana keskitettiin kaivoksen vaikutusalueella Kivijärvelle ja Laakajärvelle (Vuoksen vesistö) sekä Oulujoen vesistöalueella Kalliojärvelle, Kolmisoppeen ja Jormasjärvelle. Lisäksi mukana oli neljä vertailujärveä. Tulosten perusteella pyrittiin arvioimaan Talvivaaran kaivoksen päästöjen vaikutuksia kaloihin sekä kalojen käyttökelpoisuutta elintarvikkeena. 

Raportissa sanotaan, että Talvivaaran kaivoksen vaikutukset kuormitusalueen kalojen raskasmetallipitoisuuksiin näkyivät pääosin yksittäisinä kohonneina arvoina. Mitatut arseenin, kromin, lyijyn, nikkelin ja uraanin sekä hivenaineiden kuparin, raudan, seleenin ja sinkin pitoisuudet olivat pieniä, usein alle määritysrajojen.
Eviran tutkimuksen näytteet kerättiin Oulujoen vesistöalueella kaivosalueen alapuolisessa Kalliojärvessä, Kolmisopesta ja Jormasjärvessä sekä Vuoksen vesistöalueella kaivosalueen alapuolisessa Kivijärvessä ja Laakajärvessä sekä kaivosalueen välisillä jokialueilla kummallakin vesistöalueella.

Kontrollinäytteet kerättiin Oulujärveen laskevan Varisjoen-Kongasjoen vesistöalueelta Kiantajärvestä, Kivesjärvestä, Teerijärvestä ja Ukonjärvestä.

Tutkimuksen kohteeksi valittiin alueella yleisiä kalalajeja kuten ahven, hauki, kuha, made, siika ja särki. Neljännen kalastuskierroksen näytteiden keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi vastaavista vertailujärvien kalojen pitoisuuksista. Viidennen kalastuskierroksen perusteella raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä elohopeaa lukuun ottamatta ja paikoin alle lainsäädännöllisten enimmäismäärien. Viidennellä tutkimuskierroksella mitatut ahvenen elohopeapitoisuudet olivat Talvivaaran kuormitusalueella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli sallitun lainsäädännöllisen enimmäismäärän ja korkeammat kuin kolmella vertailujärvellä (Kivesjärvi, Teerijärvi, Kiantajärvi). Raja-arvon ylityksiä oli etenkin kooltaan yli 100 gramman ahvenissa.

***'
Kantarellikeitto höyryää. Padassa jäähtyvät teeren palat. Jälkiruuaksi on hillakiisseliä. Korhoset ovat metsästäjiä ja sienestäjiä, kuten useimmat Talvivaaran ympäristön kalastajista. Luonnon antimista he saavat elantonsa. Hän kalastaa edelleen Jormasjärvessä verkoilla ja Nuasjärvessä rysillä.

Talvivaara voi myös tuoda työtä. Korhosen poika on töissä tehtaalla. Paavo Huusko sen sijaan on joutunut laittamaan asuntonsa myyntiin ja aikoo muuttaa vuoralle.

Talvivaara tuntuu olevan Korhosen perheen kohtalo. Vuosia sitten Korhonen asui Talvivaaran kaivoksen aidan takana, kun talo paloi. Hän rakensi vuonna 1996 toisen talon, jonka sokkelit alkoivat rikkoontua kaivoksen sarjoittain menevissä räjäytyksissä.

Ajamme Maantiekylän tienhaaran vastakkaiselle puolelle katsomaan Korhosten entistä taloa. Piha on päässyt villiintymään, ruohoa ei ole ajettu pitkään aikaan. ”Täällä ei ole pidetty mistään huolta”, toteaa Korhonen, joka kiertää tarkastamassa talon sokkeleita ja vanhoja paikkoja.

Nyt talossa asuu Terrafamen työntekijöitä.

Esko Korhonen alkoi neuvotella talon hinnasta Talvivaaran kanssa ja viimein yhtiö taipui. Korhonen oli taksinkuljettajana kyydinnyt SKDL:n entistä kansanedustajaa Heikki Mustosta tämän kotitilalle ja ihastunut taloon. Mustosen luona ovat käyneet punaisine kynsineen ja huulineen Hertta Kuusinen ja Jorma Uotinen.
Myös vaimo ihastui paikkaan ja saman pöydän äärellä he ostivat entisen Mustosen talon, jossa asuvat edelleen. Nyt Mustosen kotitalo on lähinnä varasto, jota ei ole kunnostettu. Mustosen tyttörillä on edelleen omistuksia ympäristössä. 1



Onnistunut päivitys

Onnistunut päivitys
Ylioppilasteatteri oli päivittänyt Arvo Salon Lapualaisoopperan 2010-luvulle niin, että nyt Lapuan liikettä edustivat Rajat kiinni -ryhmittymä ja muut muukalaisvihamieliset tahot, joiden keskeisenä tiedotusvälineenä on Hommaforum ja muut internetissä toimivat vihapuhetta ja rasismia avoimesti suoltavat, näytelmän mukaan satoja tuhansia keräävät törkyjulkaisut.
YT:n Lapualaisoopperan päivityksessä vastapuolta edustivat perheenyhdistämistä epätoivoisesti yrittävät maahanmuuttajat, kuten iranilainen maahanmuuttaja, joka Maahanmuuttajaviraston haastattelussa yritti epätoivoisesti tulla toimeen 2600 kuukausitulon ja työpaikan kaltaista faktaa vastaan pienillä kirpputoritienesteillä.
Viiden hengen käsikirjoittajaryhmän tekstissä maahanmuuttajan mies saa kuulan kalloonsa Rajat kiinni-ryhmän aktivisteilta. Hommaforum-ryhmän henkisenä pääjehuna esiintyi Jussi Halla-Ahon oloinen henkilö, joka esiintyi pyöräilykypärä päässä muistuttaen hieman Osmo Soininvaaran julkista imagoa. Rajat kiinni -liikkeen mobilisoijana oli Vihtori Kosola (Miro Apostolakis), joka rinnastui Ilja Janitskiin.
Näytelmään oli upotettu myös Salon näytelmään kuulumaton Artturi Vuorimaa, joka oikeassa elämässä nosti oikeuskanteen Saloa vastaan syyttäen tätä hänen Kolme kuukautta Kosolassa -teoksensa plagioinnista. Näytelmässä oli myös muita tunnistettavia hahmoja, joiden identiteettiä en kuitenkaan nyt lähde arvailemaan. Ehdotan vain, että Li Andersson olisi ollut herkullinen muurhaispesään muilutettava kohde. Toim. huom. arvostan suuresti Anderssonia ja hänen poliittista asiantuntemustaan, siksi ehdotan häntä poliittisen satiirin kohteeksi.
Erityisen herkullisia henkilöitä näytelmässä olivat kepin kanssa jatkuvasti heilunut Muilu (Aliisa Rinne) ja miespuoliset Lapuan liikkeen edustajat. Joistakin puuttui ehkä nuoren iän vuoksi roolin edellyttämää miehistä uhoa, mutta heitä oli siunattu muilla luonnollisilla avuilla. Näyttelijöiden joukossa oli myös yksi naispuolinen todellinen laulajalahjakkuus, joka tosiaan osasi fraseerata Kaj Chydeniuksen musiikkia jazzin tyyliin.
Pelottavinta on, että YT:n Lapualaisoopperan päivitys voi otta totista totta sekä Suomessa että Euroopassa: leikkauspolitiikka ja hyvinvointivaltion rapautuminen sekä eurooppalainen talouspoliittinen yhteisvastuu sijoittajapankkien johdannaiskeinottelua vastaan tarjoaa oivan kasvualustan populistisille poliittisille liikkeille ja rasismin sekä ääärioikeistolaisuuden nousulle ja kanavoitumiselle lopulta suoraksi toiminnaksi. Ja suorassa toiminnassa eivät ole mukana ekstremistit, vaan aivan tavalliset ihmiset.
Näytelmä päättyi synkkyydestä huolimatta katarttiseen nousuun, jonka aikana jokainen näyttelijä saattoi huutaa improtussa monologissaan näkemyksiään tulevaisuuden Eurooppaa uhkaavista uhkakuvista pankki- ja talouskriisistä pakolaiskriisiin, perhekriisiin, hyvinvointivaltion rapautumiseen, ja mihin tahansa, mitä näyttelijöiden pää saattoi aivopoimuistaan suoltaa.

Näytelmä oli vahvan painottunut ja sivuutti esimerkiksi sen tosiasian, että pakolaisilla on heitä puolustava some-sivu Refugees welcome, jolla tavalliset suomalaiset tarjoavat apuaan hätää kärsiville. Rajat kiinni -ideologia ei siis ole ainoa maassamme vaikuttava ideologia. Rita Dahl

julkaistu Tiedonantajassa

Thursday, August 04, 2016

Keikkoja

Laulan täällä Elsan aarian (Wagner) ja Manon Lescaut´n aarian In quelle trine morbiden (Puccini).




Friday, July 22, 2016

Monday, July 04, 2016

Kaksi kurssia Vantaalla

Vantaan työväenopistolla - ilmoittaudu ja mainosta!

Runontulkinta ja kirjoittaminen
V161221 12 krt / 69 €
ti 17.15–19.45
13.9.–29.11.
Peltolan koulu, Rita Dahl

Runontulkinnan ja kirjoittamisen
kurssilla luetaan Mirkka Rekolan,
Pentti Saarikosken, Eeva-Liisa Mannerin
ja Paavo Haavikon kaltaisia
klassikoita ja opiskellaan runon
keskeisiä työkaluja, kuten metafora,
metonymia ja symboli ja kirjoitetaan
omia runoja.

Lehtijutun analysointi ja
kirjoittaminen
V161211 12 krt / 69 €
ma 17.15–19.45
12.9.–28.11.
Peltolan koulu, Rita Dahl

Journalismin ja kaikenlaisen kirjoittamisen
kurssi jolla tutustutaan
hyvän (lehti)kirjoittamisen periaatteisiin
lukemalla erinomaisia juttuja
ja kirjoittamalla itse niitä. Kurssilla
luetaan suomalaislehdissä julkaistuja
henkilöjuttuja ja reportaaseja,
keskustellaan ja kirjoitetaan itse.
Kirjoittamisen tyylit ovat vapaita:
kaikkea saa kirjoittaa elämäkerrallisesta
tekstistä lehtij uttuun, reportaasiin,
proosaan ja runoon.


Ilmoittautua voit  10.8. lähtien: Verkossa osoitteessa www.ilmonet.fi Puhelimitse numeroon 09 8392 4342 klo 13-15 Opistotalolla (Lummetie 5, Tikkurila) ja Myyringissä (Liesitori 1, Myyrmäki) klo 13-15

Sunday, July 03, 2016

Ruokakamppailujen ja öljytuhojen Nigeria

Teksti Rita Dahl
Teksti Rita Dahl

Nigerian asukkaat kärsivät nälän ja luonnonvarojen riiston seurauksista.

Muutaman monikansallisen suuryhtiön agribisnestä edistävän politiikan seurauksena sosiaalisen eriarvoisuuden asetelmat pysyvät Nigeriassa muuttumattomina. Tätä voi kutsua nälän politiikaksi. Pienviljelijät elävät äärimmäisessä köyhyydessä, koska globaalien ruokajättien voitot eivät valu heidän suuntaansa.
Ruokakriisit maailmalla vuosina 2008 ja 2010 ovat lisänneet sijoituksia maatalousaiheiseen tutkimukseen. Väestön kasvu, maaperän hedelmällisyyden katoaminen ja ilmastonmuutoksen seuraukset rasittavat afrikkalaisia viljelijöitä. Tutkimuskaan ei ole kuitenkaan hyödyttänyt afrikkalaisia viljelijöitä, vaan se toimii ruokajättien eduksi. Pienimuotoisen agroekologian sijasta se tavallisesti suosii suureen volyymiin nojaavaa agribisnestä.

Tavoitteena siemenperimän hallinta

GMO (geenimuunneltu organismi) on kokonaisvaltainen väline maailman sosiaalisen ja taloudellisen epätasa-arvon ylläpitämiseksi. GMO:n erityiseksi kokeilualustaksi kaavaillaan Afrikan mannerta, jossa on poikkeuksellisen paljon äärimmäisen köyhiä. Afrikkalaisia varten on kehitetty aivan omia GMO-laatujaan, kuten vesitehokas maissi. GMO auttaa isomman volyymin viljelijää säästämään esimerkiksi työvoimakustannuksissa, mutta pienviljelijälle se voi tulla kalliimmaksikin, koska hän joutuu maksamaan lannoitteista.
Riippumattomia GMO:n turvallisuuden kyseenalaistavia tutkimuksia on yli kaksikymmentä. Niihin kuuluu myös GMO-rehua syöneille hamstereille Venäjällä tehty eläinkoe, jossa hamsterit muun muassa menettivät lisääntymiskykynsä kolmannessa sukupolvessa. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n tutkijat ovat myös varoittaneet GMO:n vaaroista.
GMO:ta voimallisesti kehittävä maatalousjätti Monsanto on vuosikymmenten aikana hyödyntänyt ihmisen terveydelle eri tavoin haitallisia aineita, kuten sakariini, PCB:t, polystyreeni, DDT, dioksiinit, Agent Orange -kasvimyrkky, petrolipohjaiset lannoitteet, Roundup, aspartaami, kasvuhormonit. Monsanto osallistui aikoinaan myös Manhattan-projektiin eli atomipommin kehittelyyn.
Jokainen maa, joka luopuu siemenperimänsä kontrollointioikeuksista, on pulassa. Kansainväliset ruokayhtiöt tavoittelevat globaalia siemenperimän hallintaa saavuttaakseen siinä monopolin maailman ruokamarkkinoilla. Kaikkein köyhimpien ja maanviljelystä riippuvaisten afrikkalaisten kohdalla tämä tarkoittaisi äärimmäistä riippuvaisuutta GMO-tekniikkaa levittävistä suuryhtiöistä ja äärimmäistä köyhyyttä.
Geneettinen insinöörityö myös uhkaa luonnonmukaisen viljelyn harjoittamista.
Esimerkiksi näistä syistä Nigerian presidentti Goodluck Jonathania painostettiin virkakaudellaan ratifioimaan bioturvallisuutta koskeva laki, joka on levännyt vuodesta 2011 hänen pöydällään.

Pioneerimaa suuryhtiöille

Afrikkalaisten kriittisyys GMO:ta kohtaan johtuu siitä, että teknologia ei ole saanut aikaan pitkän aikavälin parannuksia, vaan se on ollut pikemminkin uhka sekä ympäristölle että ihmisille. GM-teknologiaa Afrikkaan lobbaavat henkilöt tukevat myös suursijoittajia bioteknologiasektorilla. Monsanton yhteydet esimerkiksi Gatesin säätiöön ovat hyvin dokumentoituja. Monsanto, DuPont ja Syngenta ovat vahvasti mukana rikkaiden teollisuusmaiden G8-ryhmän ruokaturvallisuus- ja ravintotyöryhmässä.
Monsanton viestintä on kautta aikojen perustunut valheellisten GMO-myyttien levittämiseen: että ne ovat tuottavampia, tulevat sopusointuisesti toimeen muiden kasvien kanssa, vähentävät kemikaalien käytön tarvetta ja perustuvat ihmisen sopusointuun luonnon kanssa.
Noin 177 miljoonan asukkaan Nigeria on eräs Afrikan väkirikkaimmista maista ja GMO:n levittäjien agendalla eräänlainen pioneerikohde, jonka kautta teknologian halutaan leviävän koko maailmaan. Tällä hetkellä Monsanto esimerkiksi havittelee oikeutta GMO-maissiin Nigeriassa.
Nigerian pääkaupungissa Abujassa järjestettiin toukokuun lopulla Nigerian bioturvallisuuslakia ja GMO:ta käsittelevä nigerialaisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kokous. Kokouksen julkilausuman mukaan bioturvallisuuslaki, joka muun muassa edistää GMO-viljelyä, on valmisteltu ilman kunnollisia julkisia kuulemisia ja suurten monikansallisten yhtiöiden toiveiden mukaisesti. Nykyisessä muodossaan laki tuhoaa Nigerian ekosysteemejä sekä ruokakulttuuria ja -järjestelmiä.
Lausumassa todetaan edelleen, että GMO:n mahdolliset sosioekonomiset, kulttuuriset ja eettiset vaikutukset ovat valtavia. Kyse on samalla niiden positiivisten vaikutusten heikentämisestä, joita kansakuntaa ruokkivat pientilalliset saavat aikaan. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöllinen hyvinvointi, perinteisten siementen ja viljalajien käyttö, paikallinen työllisyys, kaupankäynti, alkuperäiskansojen elintason parantaminen ja ruokaturvallisuuden vahvistaminen.
Myös IAASTD:n (Maailmanpankin alullepanema maataloustietämyksen yhteistyöelin) vuonna 2008 valmistuneen raportin mukaan GMO:n edistämät agroekologiset käytännöt ovat haitallisia kaikkein köyhimmille ja marginalisoiduimmille yhteisöille. Tätä mieltä oli myös YK:n ruokaturvan erikoisraportoija Olivier De Schutter YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin kokouksessa 2013. ETC-ryhmän viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että pienmaanviljelijät tuottavat 75 prosenttia maailman ruokatuotannosta, mutta käyttävät vain 25 prosenttia maanviljelyresursseista.
Kaikki tällaiset havainnot on sivuutettu lontoolaisen ajatushautomo Chatham Housen vuoden takaisessa GMO-myönteisessä raportissa. Siihen on haastateltu laajasti asiantuntijoita, mutta jätetty huomioimatta kansalaisyhteiskunnasta nousevat kriittiset näkökohdat.
Health of Mother Earth -säätiössä toimiva nigerialainen arkkitehti ja kirjailija Nnimmo Bassey uskoo poliitikkaan, jonka päämääränä on edistää pienyhteisöjen ruokaomavaraisuutta ja samalla biodiversiteettiä. Ruokaomavaraisuutta edistävä politiikka on Basseyn mielestä ristiriidassa agribisneksen kanssa.
Olisi sinisilmäistä idealismia väittää, että GMO:ta edistävien monikansallisten ruokajättien pyrkimyksenä olisi maapallon ruokaongelman ratkaiseminen. Voitot jäävät yhtiöiden taseisiin, eivät GMO-riippuvaisten viljelijöiden ruokapöytiin.
Ogonien saastuneet maat ja vedet
Ogoniyhteisö Nigerian niemimaalla kärsii öljyjätti Shellin toiminnasta. Nigerian niemimaan asukkaat ogonit ovat joutuneet kärsimään vuosikymmenien ajan erityisesti Shellin öljynporauksista alueella. Porauksista aiheutuu säännöllisesti vuotoja, joiden jälkiä öljy-yhtiöt eivät siivoa. Öljyvuotojen seurauksena ogonien viljelymaat ja pohjavedet ovat tuhoutuneet.
YK:n alajärjestö UNEP on tehnyt tilanteesta raportin, jonka toimeenpanoa on vaadittu välittömästi, sillä alueen asukkaat kärsivät hengitysongelmista, influenssasta, tuberkuloosista, bronkitiksesta, Parkinson-oireista, jopa psykoosista.
UNEPin raportista on kolme vuotta, mutta ogonit eivät ole vieläkään saaneet raportissa vaadittua apua. Health of Mother Earth -säätiön johtaja Bassey vaatii välittömiä toimenpiteitä: Kelvollista juomavettä on toimitettava sellaisiin kotitalouksiin, joiden vedenottopaikka on saastunut. Nsisioken Ogalen alueelle pitää perustaa lääketieteellinen rekisteri. Asukkaiden terveydentila on tutkittava, sillä esimerkiksi juomaveteen on päässyt karsinogeeninä tunnettua bentseeniä yli 900-kertaisesti WHO:n suosituksen verran. Saastunutta juomavettä koskeva selvitys on käynnistettävä alueilla, joilla hiilivetyjen määrä on kohonnut. Lisäksi on perustettava Ogonimaan Ympäristönelvytystoimisto.
Heinäkuussa 2012 Nigerian öljyministeriöön perustettiin hiilivetysaasteen säilytysprojekti. Projektin tarkoitus oli toimeenpanna UNEP-raportin suositukset erityisesti Nsisioke Ogalen alueella. Alueella ei ole tapahtunut tähän päivään asti mitään.
Vaikka Nigerin niemimaalla sattuu vuosittain satoja öljyvuotoja, Amnesty Internationalin johtaja Audrey Gaughran uskoo Shellin välittävän vuotojen jälkien korjaamisesta. Tämä tapahtuu ennen kaikkea siksi, että Shelliä huolestuttaa sen maine. Yhtiön viestintä muistaa muistuttaa siitä, että vutoja eivät aiheuta pelkästään onnettomuudet vaan myös varkaudet ja sabotaasit. Gaughran tunnustaa kuitenkin, että Nigerian hallitus on aivan liian voimaton voidakseen säädellä tehokkaasti Shellin kaltaisen megayhtiön toimintaa. Shelliä ei ole koskaan asetettu vastuuseen teoistaan.
Nnimmo Bassey puolestaan uskoo, että öljy-yhtiöt eivät välitä vuodoista. Nigerian hallitus on liian riippuvainen öljytuloista, jotta se pystyisi asettamaan yhtiöille tarpeeksi tiukkoja ympäristösäädöksiä ja -normeja. Uganda, Ghana ja Kenia taistelevat vastaavaa kehitystä vastaan omissa maissaan.

julkaistu Kulttuurivihkoissa 3-4/2016

Monday, June 13, 2016

Sosiaalinen erakko

Sosiaalinen erakko

Dragartisti, bingo- ja klubi-isäntä, esiintymiskouluttaja, Ukc-kilpailun tuomari Morgan Pierce Courtnay Devereaux alkaa olla sinut menneisyytensä kanssa. Terapia on auttanut häntä.
Juttu keskittyy dragartisti, esiintyvä taiteilija, bingoemäntä Morgan Courtnay Pierce Devereaux´in tarinaan. Morgan koki vuosi sitten burnoutin, joka kärjistyi itsemurhayritykseen ja sairaalajaksoon. Tästä alkoi Morganin elämänmuutos: hän ryhtyi freelanceriksi, itsensä työllistäjäksi.
Nyt Morgan vetää bingoa sunnuntaisin, puuhaa poikakalenteria ja esiintyy dragartistina erilaisissa yksityisissä tai julkisissa tilaisuuksissa. 
Jutun premissinä on esitellä mikä oli johtanut Morganin kriisiin. Jutussa kuvataan narratiivisesti, millaista elämä oli Morganin lapsuudessa suurlähettiläsperheen adoptiolapsena, jolloin Morgania alkoivat ensimmäisen kerran kiinnostaa naiselliset asiat: meikki ja korkokengät, joita hän sai äidiltään, millainen oli Morganin reissaava ja kapinallinen teini-ikä, 90-luvun kiireiset baarimestarivuodet ja millaista se on nyt. 
Jutun tapahtumapaikat ovat sunnuntaibingon kahvila Mascot, ravintola Itäkeskuksessa lähellä Morganin uutta kotia Puotilassa ja forssalainen ravintola 1990-luvulla, jolloin Morgan oli esiintymässä paikallisille ja sai kuulla huutoja: "Menkää kotiin, Viron huorat."

Merkkimäärä

Valmiin jutun vähimmäispituus 15% tarkkuudella:
10 000 - 11 000

Deadline

Päivämäärä, johon mennessä jutun tekijät sitoutuvat saamaan jutun valmiiksi:
13.7.2016